Solarigrafiamenetelmä

Filmipurkkikameroita käytön jälkeen 2007

Solarigrafiamenetelmällä otetuissa kuvissa on jotakin vanhanaikaista ja taianomaista sekä sattuman ja luonnon elementtien muovaamaa kauneutta.
Solarigrafiassa tarvittava neulanreikäkamera (suosin viski- ja viinipurkkeja) on helppo valmistaa itse. Mustan purkin sisälle pannaan pala mustavalkoista valokuvapaperia. Purkin seinään pistetään neulanohut reikä. Valokuvien kopiointiin tarkoitetun MV-paperin herkkyys on vain 3–6 ASAa, kun tavalliseen kameraan pantavan filmin herkkyys on n. 100–400 ASA. Paperin vähäinen herkkyys sallii ylipitkät valotusajat. Ylipitkän valotuksen takia kaikki liikkuva jää kuvasta pois. Paikallaan pysyvät kohteet ja hidas auringon liike piirtyvät paperille.

Pitkää valotusta seuraa digitaalinen kuvankäsittely. Valottunut paperinpala skannataan ja tulos käännetään kuvankäsittelyohjelmassa positiiviksi. Värit muuttuvat vastaväreikseen ja peilikuva käännetään todellisuutta vastaavaksi. Aikaa kuuluu runsaasti värien säätämiseen ja kuvan yksityiskohtien esiintuomiseen. Ehkä hieman rajausta ja muuta retusointia. Kuva on parhaimmillaan juuri sellaisena kuin kamerapurkilla juuri niissä olosuhteissa saatiin aikaan. Manipuloin kameroita tekemällä niihin useampia reikiä ja sijoittelemalla sekä käsittelemällä niitä "huolettomasti". Lisään tarkoituksellisesti sattuman osuutta.

Koskaan en tiedä etukäteen, aiheuttaako kosteus kuvaan valumajälkiä, heiluttaako lintu kameraa vai aiheuttaako vanhentunut valokuvapaperi outoja värejä. Jopa sormenjäljet ja kuviin tartuneet roskat jätän näkyväksi todisteiksi ajan kulusta.

Menetelmää on suomessa tutkinut ja opettanut Tarja Trygg:
http://www.solargraphy.com/Lisää asiasta:
http://www.alternativephotography.com/solargraphy-catching-the-suns-path-pinhole-camera/